Kaste

Kastejuhlan valmistelu

Kun lapsi on syntynyt, seurakunnasta lähetetään kotiin lapsen rekisteröintilomake. Kirkkojärjestyksen mukaan ”kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsi on kastettava ilman tarpeetonta viivytystä” (KJ 2:15). Lapsi kastetaan yleensä kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Ellei kahden kuukauden päästä ole sovittu seurakunnan jäsenen lapsen kastamisesta, seurakunnasta otetaan yhteyttä lapsen vanhempiin. Seurakunnan jäseneksi tullaan kasteen kautta, ja Suomessa ev.-lut. kirkko pitää rekisteriä jäsenistään.

Lapsi seuraa ensisijaisesti äitinsä uskontokuntaa. Jos äiti ei kuulu kirkkoon mutta isä on kirkon jäsen, lapsi voidaan kastaa äidin suostumuksella. Lapsen kasteen ehdoksi riittää se, että jompikumpi vanhemmista on kirkon jäsen.

Kastejuhlan järjestely alkaa yhteydenotosta seurakuntaan. Oman seurakunnan kirkkoherranviraston tai papin kanssa sovitaan kastekeskustelusta, kastepäivästä ja kastepaikasta.

Kastejuhla on yleensä perheen, kummien ja läheisten ihmisten juhla. Vähimmillään kasteessa tulee olla läsnä kaksi todistajaa.

Kastepaikka

Lapsi voidaan kastaa kirkossa, kotona tai muussa sopivassa tilassa. Vanhemmat sopivat kastepaikan papin kanssa. Kasteessa lapsi liitetään seurakuntaan, joten yksi luontevimmista kastejuhlan paikoista on kotikirkko. Kaste on mahdollista toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Kotona vietettävässä kastejuhlassa arki ja pyhä kohtaavat, kun tuttuun olohuoneeseen rakennetaan kastepöytä ristiäisiä varten. Kastejuhlan väri on aina valkoinen - ilon, kiitoksen ja puhtauden väri. Kastepöytä peitetään valkealla liinalla. Pöydälle asetetaan kastemalja, rukouskynttilä ja Raamattu. Pappi tuo mukanaan kastekynttilän. Vauvan pään pyyhkimistä varten tarvitaan pieni liina. Kastemalja voi olla lasinen tai keraaminen kulho tai mikä tahansa kaunis astia, johon mahtuu kastamiseen tarvittava määrä vettä.

Nimen antaminen

Vanhemmat antavat lapselle haluamansa nimen. Vaikka kaste ei ole nimenantotilaisuus, niin kastejuhlan yhteydessä nimi usein julkistetaan ja otetaan virallisesti käyttöön. Mikään ei estä vanhempia kutsumasta vauvaansa jo alusta pitäen tämän omalla nimellä. Nimen pitää olla Suomen etunimilain mukainen. Jos haluaa olla varma annettavan nimen sopivuudesta, se kannattaa valita voimassaolevasta nimipäiväkalenterista. Jos nimen valinta synnyttää epävarmuutta, asiasta voi keskustella papin kanssa.

Kummit

Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia. Kummien tulee olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja. Kummeina voi tämän lisäksi olla myös muuhun lapsikasteen hyväksyvään kirkkokuntaan kuuluva – kummiuden edellytykset täyttävä – henkilö. Näitä kirkkokuntia ovat:

• Suomen Ortodoksinen kirkko

• Suomen Metodistikirkko

• Yksityinen kreikkalaiskatolinen kirkollinen yhdyskunta Viipurissa

• Katolinen kirkko Suomessa

• Suomen Anglikaaninen kirkko

• Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto

• Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen kirkko

• Luterilainen Sanan yhdyskunta

Vanhemmat kutsuvat kummit lapsen aikuisiksi ystäviksi. Kummin tehtävänä on lisäksi toimia kummilapsensa esirukoilijana sekä auttaa ja tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa.

Kastetoimituksen kulku

Ennen kastejuhlan alkua lapsi puetaan kastepukuun ja varmistetaan, ettei hänellä ole nälkä. Lapsi voi olla kasteen aikana kummin, vanhemman tai vaikkapa isovanhemman sylissä. Lapsi on rauhallinen tutussa sylissä.

Kastemaljaan kaadetaan kädenlämpöistä vettä ja rukouskynttilä kastepöydällä sytytetään. Kastetoimitus alkaa virrellä, joka valitaan etukäteen kastekeskustelussa. Vanhemmilta ja kummeilta kysytään, tahtovatko he yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että lapselle annetaan kristillinen kasvatus. He vastaavat ääneen "tahdon". Kummit ovat mukana siunaamassa lasta. Lasten evankeliumin (Mk 10: 13 – 16) ja/tai esirukouksen osien lukeminen kastetoimituksessa sopii hyvin esimerkiksi kummin tai isovanhemman tai isomman sisaruksen tehtäviksi.

Sana "ristiäiset" viittaa siihen, että pappi ristii lapsen, eli merkitsee hänet ristinmerkillä. Ristinmerkkiä tehdessään hän sanoo: "Ota pyhä ristinmerkki kasvoihisi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen.”

Kastetoimitus

Kastekaavan eri vaihtoehdoista voi keskustella papin kanssa ennen kastetoimitusta. Varpaisjärven seurakunnassa kaste toimitetaan yleensä seuraavan järjestyksen mukaisesti:

• virsi

• johdantosanat

• psalmi

• lapsen nimen julkistaminen

• kysymykset vanhemmille ja kummeille

• ristinmerkki

• rukous

• evankeliumi (Mk 10: 13 – 16)

• puhe

• kastekäsky

• uskontunnustus

• kaste

• lapsen siunaaminen yhdessä vanhempien ja kummien kanssa

• kastekynttilän sytyttäminen

• yhteinen esirukous

• Isä meidän -rukous

• Herran siunaus

• virsi

Kaikista kasteeseen liittyvistä asioista voit keskustella papin kanssa.