Urut

Kangasalan Urkutehdas, Opus 431. 19 äänikertaa ja 3 siirtoäänikertaa, kaksi sormiota ja jalkio. Koneisto täyspneumaattinen. Varpaisjärven kirkko sai ensimmäiset urkunsa vuonna 1936. Ne rakensi Kangasalan Urkutehdas, joka oli tuolloin Suomen ainoa urkurakentamo.

Varpaisjärven urut ovat edustava esimerkki Kangasalan 1930-luvun urkujenrakennuksesta. Tyypillisinä aikakautensa maaseutukirkon urkuina niissä on kaksi sormiota ja täyspneumaattinen koneisto. II sormion pillit ovat paisutuskaapissa, jonka luukkuja polkimella avaamalla ja sulkemalla urkuri voi säädellä äänen voimakkuutta.

Seurakunnan päättäjät valitsivat urkujen julkisivun kolmesta tehtaan tarjoamasta vaihtoehdosta. Julkisivu on 1930-luvun normaalin tavan mukaan pelkkä mykkä koriste. Urkujen soivat pillit sijaitsevat sen takana. Pillit äänitti urkuäänittäjä Eelis Lennekoski yhdessä tehtaan apulaisjohtajaksi juuri tulleen taiteilija Juhani Pohjanmiehen kanssa.

Urut valmistuivat nopealla aikataululla. Niiden rakentamisesta sovittiin heinäkuussa 1936 urkutehtaan edellisenä talvena lähettämän suunnitelman pohjalta, ja jo joulukuun 19. päivänä samana vuonna voitiin pitää urkujen lopputarkastus. Tarkastajana oli Kajaanin seminaarin johtaja, urkuri ja säveltäjä Martti Hela, joka tarkastusta seuraavana päivänä soitti uruilla ensimmäisen jumalanpalveluksen sekä konsertin.

Urut toimivat alun perin polkijan voimin, kuten vielä tuohon aikaan oli tyypillistä. Polkijan paikka oli kirkkosalista katsoen urkujen oikeassa takakulmassa. Urkujenpolkija jäi työttömäksi vasta elokuussa 1953, jolloin urkuihin asennettiin sähköllä toimiva puhallin. Urkuja on silti yhä edelleen mahdollista soittaa polkijan avulla.

Varpaisjärven kirkon urut
Varpaisjärven kirkon urkujen soittopöytä