Pyhäinpäivässä yhdistyvät kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Kaikkien pyhien ja marttyyreiden muistopäivänä ei pyhyydellä viitata vain kuolleisiin, pyhiä ovat kaikki kastetut ja uskossa elävät.

Pyhäinpäivänä hautausmailla, luonnon hiipuvien värien ja vähenevän valon keskelle syttyvät jälleen kynttilät. Hautausmaiden kynttilämeri kertoo rakkaudesta ja kiitollisuudesta menneitä sukupolvia kohtaan. Läheisen viimeisen leposijan äärelle hiljentyessä, kynttilöiden valo tuo myös muistutuksen elämän liekin sammumattomuudesta, pilkahduksen taivaan kirkkaudesta ja toivon jälleennäkemisestä. Kynttilämeren keskellä saamme kauniin ja lohdullisen muistutuksen siitä, että elämä ei ole vain tässä.

Läheisen viimeinen leposija saattaa sijaita kaukana. Osassa hautausmaita on muualle haudattujen muistopaikka, johon voi tulla pyhäinpäivänä sytyttämään kynttilän ja hiljentyä muistelemaan pois mennyttä. Jumalanpalveluksissa ja muissa erillisissä muistotilaisuuksissa luetaan vuoden aikana siunattujen vainajien nimet ja jokaisen muistoksi syttyy kynttilä. Suru ja kaipaus tulevat lähelle pyhäinpäivänä olipa läheisen menetyksestä kulunut vain viikkoja tai vuosia. Seurakunnista voi tiedustella pyhäinpäivän tienoilla alkavista sururyhmistä, joissa surua voi käsitellä yhdessä toisten kanssa.

Kuva: Kirkon kuvapankki/Sanna Krook

Pyhäinpäivän tapahtumat 

Varpaisjärven seurakunta

• La 4.11. klo 19 pyhäinpäivän iltakirkko Pyhän Mikaelin kirkossa. Luetaan vuoden aikana Varpaisjärvellä hautaan siunattujen nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen.